Here I come Thailand..again..

[maiyu]

liian pitkästi on vielä aikaa,mutta lopussa oottaa semmonen reissu että kyllä pitkä odotus palkitaan...helmikuun lopussa hypätään rakkaimman ystävän kanssa koneeseen kohti bangkokia viettämään unohtumattomat kolme ja puol kuukautta thaimaassa,malesiassa,vietnamissa ja campodzassa...perillä odottelee edelliseltä kahden kuukauden visiitiltäni saamat ystävät ympäri maapalloa...bailausta,levytystä biitseillä joille ei muut löydä,''torakan pesissä'' vietettyjä öitä, hyvää ruokaa,singhaa,mahtavaa seuraa,auringonlaskuja,loputtomia bussimatkoja...mahd. halvalla toteutettu unelma..Kyllä näiden asioiden takia kannatta talvi painaa kahta duunia! Monesta asiasta jään paitsi,mutta saan minä niin paljon tilalle että ei riitä sanat kuvaamaan tämän tytön kaipuuta takasi..what can I do? onko kenellään keinoa lievittää tätä tuskastuttavaa ikävää? (burana ei auttanu..)

[rickhard71]

[kialari]

5:n kuukauden talviunet...
Muu ei auta, aikasi alkaa madella varsinkin loppua kohden. Tammikuussa on jo 60 päivää, helmikuusta puhumattakaan.

Itse oon menossa viikon päästä ja tämä viikko vastasi jo kuukautta.
Viiiikko vielä

[glitter]

[Juci]

onko kenellään keinoa lievittää tätä tuskastuttavaa ikävää? (burana ei auttanu..)

Burana ei taida auttaa Ainoa lääke on tilata lento Thaimaahan.
Oma lentokin lähtee vasta huomenna

[bunjarid]

Toisia auttaa täällä samanhenkisten seassa pyöriminen, toisia
se ahdistaa lisää. Sun pitää löytää oma 'tie'.

Suurimmalla osalla täällä varmaan on samanlainen poltto rinnassa.

[maiyu]

niin,no eipä siihen auta kun oottaa,kyllähän minä sen tiiän..perhanan perhana...ei ainakaan oo auttanu kun oon kattonu viimesimmän reissun valokuvia ja kuunnellu illat pitkät biisejä joita tuli sillon kuunneltua!! ne tuo lisää tuskaa!!!mutta hyvällä meiningillä ja asenteella se on lähempänä kun tajuankaan!! (koitan uskotella itelle että kyllä se aikaa kuluu nopeempaa kun uskonkaan) buahhahhaa!!!

[hongnamman]

Yksi asia on kuitenkin varmaa. Thaimaa on ja pysyy, vaikkakin muuttuu tietysti koko ajan. Itse olen selvinnyt 16 vuotta hengissä, vaikka eka reissulla vuonna -91 pääsi siamin kärpänen puraisemaan pahasti.
Ajattelemalla, että sinne pääsee aina (jos vain omaa halua riittää) kun oikeasti täytyy, ovat reissut harventuneet, mutta olleet myös entistä antoisampia.