Kaiken sen perusteella, mitä olen foorumilta ja muualta nyt lukenut, olen alustavasti miettinyt homman menevän suurin piirtein näin (mainittakoon, että en ole eläessäni käynyt naapurimaiden ulkopuolella, joten käytännössä matkustuskokemus on nolla):
Matkabudjetti on varmaan hyvä ylimitoittaa, ei tule ongelmia ja palatessa on kivempaa, kun rahaa onkin jäljellä.
Rokotukset kuntoon hyvissä ajoin, ainakin hepatiitit A-Ö.
Parit vaihtokalsarit ja muuta vaatetta mukaan vain pakollinen määrä, että koko roska menee käsimatkatavarana. Kännykkä jää kotia. Passi ja kamat kainaloon ja koneeseen ja kaipa jossain välissä joku pyytämättäkin lyttää naaman eteen maahantulo-lomakkeen, joka täytetään. Perillä kentältä taksi ja suorinta tietä vaikka Maikalle tai mihin vain, minkä ihmiset ovat jo etukäteen hyväksi todenneet. Huoneen varaus pariksi ekaksi päiväksi etukäteen lienee suotavaa, mutta low seasonin ollessa kyseessä ei välttämätöntä. Vai?
Matkavakuutus on must ja selvitetään etukäteen matkakohteen ympäristössä sijaitsevat lekurit, jos vaikka jotain sattuu.
Taskuun rahnaa viikon tarpeiksi (viitisensataa?) ja kortti/kortit mukaan, ilmeisesti pelkkä pankin debit riittää, mutta uskaltaako siihen luottaa? Mitäs sitten, jos se nyt jostain kumman syystä ei toimisikaan? Rahatta toisella puolella maapalloa olo voisi kyllä olla lievästi sanottuna ankeaa, joten debit ja luottokortti ihan erillisinä kortteina mukana ei vissiin välttämättä olisi liioittelua. Kaveri viime kesänä Lontoossa kiepsahtaessaan kehui pankin prepaid Visaa, onko täällä kenelläkään kokemuksia/mielipiteitä moisesta? Itselläni ei ole taipumusta ylettömään tuhlailuun tai heräteostoksiin, joten matkakassan ylittäminen tuskin tulee olemaan ongelma, ellei joku pihistä/kopioi korttia.
Perillä kaikki arvokas säilytykseen ja taskussa aina sen verran rahaa kuin tarvitsee (onko syytä pitää varmuuden vuoksi myös jotain ns. poliisilisää tai vastaavaa?). Mites te kokeneemmat, vingutatteko pääsääntöisesti perillä muovia ottomaatilla ja pidätte mukana tuodun käteisen enempi hätävarana vai miten homma olisi fiksuinta tehdä?
Rahavyön hankkiminen ei välttämättä liene huono idea, mutta onko sellainen käytännössä välttämätön tai erittäin suositeltava?
Perillä sitten ruokaa ja mahdollisesti toivutaan jetlagista, ei välttämättä kuitenkaan tuossa järjestyksessä. Kun ruoka- ja uniasiat ovat hyvässä järjestyksessä, lähdetään metsästämään lomavaatteita. Jos ei jaksa/pysty/osaa tingata, otetaan paikallinen mukaan pitämään huoli, että hinnat eivät ole farang-hintoja. Vaatteita tuskin kannattaa posketonta määrää ostaa, mutta koska ilma lienee kuuma ja kostea ja vaatteet menevät nopeasti pesukuntoon, pitänee turvautua johonkin pesupalveluun. Mites tällaiset Thaimaassa toimivat, pitääkö viedä johonkin pesulaan vai onko majapaikoissa yleensä tarjolla mitään pesupalveluja?
Ja kun ruoka- siivous- ja vaatehuolto on kunnossa, voikin tulevat viikot keskittyä täydellisesti siihen olennaiseen: olemaan tekemättä yhtään mitään vähänkään rasitusta aiheuttavaa.

Poliisi ei liene käytännössä ongelma, kun ainakaan itse en suurin surminkaan aio mennä liikenteeseen itse ajamaan ja en tiedä, miten yleistä on lahjusten kerääminen muiden tekaistujen rikkeiden/rikosten verukkeella. Aina välillä kuulee juttuja tyyliin huumeiden livauttamisesta jonkun taskuun, mutta lienevät pääosin kaupunkilegendoja.
Uhkapelien tiedän Thaimaassa olevan laiton juttu, mutta lasketaanko urheiluvedonlyönti myös tuohon kategoriaan, jos menee vaikka johonkin areenalle katsomaan paikallista nyrkkirysyä?
Eli ollaan kohteliaita ja ei koohata kahdeksan promillen kännissä ylinopeutta mafiosolta varastetulla skootterilla repullinen heroiinia selässä ja kuninkaalle herjauksia huutaen poliisipäällikön lahjuksilla ostetun bemarin kylkeen niin kaikki sujunee suht hyvin.
Näillä eväillä siis ajattelin aloittaa, tiedä sitten, kuinka suuri osa alustavasta suunnitelmastani on jo lähtökohtaisesti metsässä.
