Hyönteiset, matelijat yms.

[Peku]

Ehkei olisi kannattanut ruveta puhkaisemaan niitä rakkuloita vaan hauteilla hoidella ensi alkuun ja sitten sairaalaan Chiang Maissa. Helposti menee jotain pöpöjä kun iho on kuoriutunut pois ja parantuu vaikeammin.

[PeterHof]

Mitähän nää on?

PH

[PeterHof]

Mitähän nää on?

PH

Toi ylempi sisilisko pyydysti pikkuhyönteisiä Koh Rachalla hotellin terassilla ja toinen hepokatti oli Patongilla hotellin parvekkeella...

PH

[expatrium]

Ylimmäisessä kuvassa thaimaalainen "sisilisko" = จิ้งจก
Alimmaisessa kuvassa erään heinäsirkkalajin Sylvan Katydid Thailand (Cratioma) edustaja.
Noita Katydid lajeja on useampia.

[Harmaaselkä]

Tsingtsokit eli nuo liskot ovat siitä hilpeitä, että muuttavat väriään sen mukaan missä oleskelevat. Vaalealla ulkoseinällä ovat lähes valkoisia, tumman puun päällä tummanruskeita. Välillä erehtyvät väärälle reviirille ja pistävät oikein kunnolla silmään.

[läskipää]

Ehkei olisi kannattanut ruveta puhkaisemaan niitä rakkuloita vaan hauteilla hoidella ensi alkuun ja sitten sairaalaan Chiang Maissa.

Rakkulat puhkaistaan aina terveen ihon puolelta niin, että reikä umpeutuu puhkaisun jälkeen.

[Peku]

Ehkei olisi kannattanut ruveta puhkaisemaan niitä rakkuloita vaan hauteilla hoidella ensi alkuun ja sitten sairaalaan Chiang Maissa.

Rakkulat puhkaistaan aina terveen ihon puolelta niin, että reikä umpeutuu puhkaisun jälkeen.

Jos hakee suomalaisilta lääkärisivuilta ohjeita rakkulanhoitoon, niin eivät kehoita puhkomaan miltään puolelta tai leikkaamaan ihoa siitä. Orvaskesi on turvassa niin kauan kun ehyt iho on päällä. Myös märkäruven aikaansaavilla stafylokokki- tai streptokokki -bakteereilla on vapaa pääsy, jos rakkulan iho puhkaistaan. Mutta jokainen tavallaan...

[läskipää]

Ehkei olisi kannattanut ruveta puhkaisemaan niitä rakkuloita vaan hauteilla hoidella ensi alkuun ja sitten sairaalaan Chiang Maissa.

Rakkulat puhkaistaan aina terveen ihon puolelta niin, että reikä umpeutuu puhkaisun jälkeen.

Jos hakee suomalaisilta lääkärisivuilta ohjeita rakkulanhoitoon, niin eivät kehoita puhkomaan miltään puolelta tai leikkaamaan ihoa siitä. Orvaskesi on turvassa niin kauan kun ehyt iho on päällä. Myös märkäruven aikaansaavilla stafylokokki- tai streptokokki -bakteereilla on vapaa pääsy, jos rakkulan iho puhkaistaan. Mutta jokainen tavallaan...

Minä puhkaisen itseltäni rakkulat (jos sellasia tulee) terveen ihon puolelta.
Pieni neulanpisto terveessä ihossa umpeutuu välittömästi sen jälkeen, kun on ylimääräiset nesteet puristanut ulos rakkulasta.
Se ei ole ollenkaan vaarallista, kun sen oikein tekee.

[jimmy]

Teppo se vaihtoi "nahkansa", joten meillä on vähän niin kuin synttärit nyt



Myrkkyhampaat näkyvät

[expatrium]

Taitaa olla tuo "sisilisko" = จิ้งจก, ainakin liskoista, joita Thaimaassa ei syödä.

Mitähän se ihminen on mahtanut edellisessä elämässään tehnyt on tällaisena uudestisyntynyt?
http://www.youtube.com/watch?v=bhavjGDjSZ0

[Hunaja]

Onko sisilisko ja gekko eri vai sama? Mä olen aina puhunut noista liskoista gekkona. Meillä on kämppä "täynnä" näitä liskoja. Ei kait niistä muuta harmia ole kuin paskoo pitkin ja poikin, ärsyttää lattialta löytää, kun tuo ipana popsii kaiken suuhun mitä käsiinsä saa.
Yks päivä oli kahden liskon tappelu meidän jääkappin päällä, lasit vaan kilisi. Kun menin "väliin" toinen pakeni piilon ja toinen jäi elvistelemään suussaan hävinneen liskon häntä vielä sätkien. Yök.

[expatrium]

Onko sisilisko ja gekko eri vai sama?

Kyse ei ole samasta liskosta, tässä video Tokey Geckosta.
http://www.youtube.com/watch?v=xychcX64L7U
Se on huomattavasti suurempi kuin kuin tuo sislisko "Dsing dsok".
Kummallekin on yhteistä se,
että voivat katkaista häntänsä ahdistettuna, mutta se kasvaa uudelleen, ei toisin entien veroiseksi.

[expatrium]

Tsingtsokit eli nuo liskot ovat siitä hilpeitä, että muuttavat väriään sen mukaan missä oleskelevat. Vaalealla ulkoseinällä ovat lähes valkoisia, tumman puun päällä tummanruskeita. Välillä erehtyvät väärälle reviirille ja pistävät oikein kunnolla silmään.

Tuollainen ei ole koskaan tullut esiin, että "Dsing dsokit" yksilöina vaihtaisivat väriään, vaikka olen minäkin niitä eri värisinä nähnyt, mutta sen mitä olen noista "house geckoista" lukenut, niin niitä on thaimaassakin jotain 5-6 eri lajia ja niiden osalta myös värit vaihtelevat.

Lisäksi on vielä ns. Chameleon "Kinka" -gekkoja thai nimeltä กิ้งก่า jota voivat vaihtaa väriään.

[Hunaja]

Joo kyllä mää tukkeen tiedän, on meillä niitäkin ulkopuolella ollut. Tarkoitan nimenomaan näitä house geckoja... siis gekkoja nekin.

[expatrium]

Joo kyllä mää tukkeen tiedän, on meillä niitäkin ulkopuolella ollut. Tarkoitan nimenomaan näitä house geckoja... siis gekkoja nekin.

Geckoja nuo "dsing dsokit" = house gecko ovat, kaiken kaikkiaan n. 2000 Gecko lajia on nimetty ja uusia, tunnistamattomia/ nimeämättömiä, lajeja löytyy jatkuvasti lisää.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... enatus.jpg

Jos joku on kiinnostunut ostamaan Tokay Geckon lemmikikseen,niin voi ottaa yhteyttä vaikka tätä kautta.
http://www.tokaythai.com/largegeckos.html

[t.si]

Ei ollut selkäevää tällä kaverilla. Muoto oli sellainen käärmemäinen. Tuo ylläoleva kuvan otus hieman muistuttaa sitä. Lähetin luonnontieteelliseen museoon kuvan ja kysyin mikä tuo on.

Vastaus oli seuraavanlainen:

Hei!


Kyseessä on jokin meriankeriaisiin (Congridae-heimo) kuuluva laji. Tämän tarkempaan määritykseen emme täällä kykene, kun tämä on vähän vieraampi lajiryhmä. Ohjasin tämän viestin myös SeaLifen intendentille Markus Dernjatinille, joka ehkä osaisi vastata tarkemmin.
Nopealla googlauksella en kyllä ole samaa mieltä. Toivottavasti tuo merimaailman tyyppi vastaisi jotain.

Joko SeaLifen intendentti vastasi?

Eipä ole intentententetteli vastannut. Voisi joku päivä pistää sinne suoraan viestiä ja kysäistä.

Ei oo tainnu arvoitus ratketa vielä? Tuo lotkare vaivaa minua...

[Jymylisko]

^ Ei ole vastannut mitään. Lupaan sulle että pistän sille postia nyt!

[Jymylisko]

Viestiä on laitettu Korkeasaareen, Helsingin Merimaailmaan ja Luonnontieteelliseen museoon.

Tässä Korkeasaaren näkemys kuvista:

Tervehdys Korkeasaaresta,
Katselimme kuvia biologiporukalla ja mielestämme otus on joku mureena -laji. Ankeriaskaloihin kuuluvia mureenoja on noin parisataa lajia, joista osa asustaa Välimerellä ja Atlantilla osa trooppisilla vesillä Kaakkois-Aasiassa ja Australian rannikolla. Valtaosa mureenoista on noin metrin puolentoista mittaisia, mutta isoimmat lajit voivat kasvaa jopa nelimetrisiksi.
Mureenat saalistavat öisin ja vietävät päivänsä riuttojen koloissa. Ne kaihtavat ihmistä, mutta sukeltajia kehotetaan varomaan tuntemattomien riuttojen koloja, koska mureena saattaa ärsytettynä purra. Murenan puremassa ei ole myrkkyä, mutta terävät hampaat saattavat aiheuttaa syviä haavoja, jotka voivat trooppisessa ilmastossa herkästi tulehtua.

Edit. Tästä otuksesta siis on kysymys

[sirkia]

Viestiä on laitettu Korkeasaareen, Helsingin Merimaailmaan ja Luonnontieteelliseen museoon.

Tässä Korkeasaaren näkemys kuvista:

Tervehdys Korkeasaaresta,
Katselimme kuvia biologiporukalla ja mielestämme otus on joku mureena -laji. Ankeriaskaloihin kuuluvia mureenoja on noin parisataa lajia, joista osa asustaa Välimerellä ja Atlantilla osa trooppisilla vesillä Kaakkois-Aasiassa ja Australian rannikolla. Valtaosa mureenoista on noin metrin puolentoista mittaisia, mutta isoimmat lajit voivat kasvaa jopa nelimetrisiksi.
Mureenat saalistavat öisin ja vietävät päivänsä riuttojen koloissa. Ne kaihtavat ihmistä, mutta sukeltajia kehotetaan varomaan tuntemattomien riuttojen koloja, koska mureena saattaa ärsytettynä purra. Murenan puremassa ei ole myrkkyä, mutta terävät hampaat saattavat aiheuttaa syviä haavoja, jotka voivat trooppisessa ilmastossa herkästi tulehtua.

Kaikella kunnioituksella Korkeasaaren biologiporukalle, joilla on varmasti koulutusta ja kokemusta enemmän, kuin tarpeeksi, mutta aika mutuna heitetty vastaus. Ainoa mureena joka kasvaa 4m. mittaiseksi on slender giant moray. Hyvin vaikea sanoa onko kyseessä ko. otus, kun noihin harvemmin törmää. Kuvatkin joista noista olen nähnyt ovat hyvin erillaisia. Kuten aikaisemminkin totesin niin otuksen ulkonäössä on niin paljon sellaista joka ei päde mureenaan.

Noi varoitukset tuntemattomista fisuista/mureenasta saivat viimeistään putoamaan tuolilta. Ihan sama onko ne otukset tunnettuja vai tuntemattomia, mutta yleensä puollustuskäyttäytimiseen liittyy puremista. Mitäs, jos ei ärsytettäisi mitään mereneläviä? Mureenan pureman saamiseen vaaditaan jo melkoinen annos jackassmäistä typeryyttä.

Ainakin mun osalta tuo kala on edelleen tunnistamaton. Itse en menisi sitä mureenalohkoon laittamaan vaikka päivittäin näen erilajin mureenoita. Ulkonäössä on vaan seikkoja jotka eivät täsmää. Suurimpana seikkana tuo pituus joka sulkee yhtä lukuunottamatta kaikki mureenalajit pois laskuista.

[Jymylisko]

^ Sealife Helsinki veikkaa meriankeriasta ja Korkeasaari mureenaa. Ota tästä nyt selvää sitten... Olisi kiva saada tietää mikä tuo oikeasti oli.

[vexi]

^ Sealife Helsinki veikkaa meriankeriasta ja Korkeasaari mureenaa. Ota tästä nyt selvää sitten... Olisi kiva saada tietää mikä tuo oikeasti oli.

Onko tuon otuksen pyrstöpäästä kuvaa?

[sirkia]

^ Sealife Helsinki veikkaa meriankeriasta ja Korkeasaari mureenaa. Ota tästä nyt selvää sitten... Olisi kiva saada tietää mikä tuo oikeasti oli.

Joo. Kyllä tää ainakin mua vaivaamaan jäi. Aika paljon on tullut nähtyä merenelävää, mutta tästä en kyllä osaa sanoa mikä voisi olla kyseessä. Olisko sitten ankeriaan ja mureenan risteytys

[Jymylisko]

Onko tuon otuksen pyrstöpäästä kuvaa?

Tässä

[Jymylisko]

^ Sealife Helsinki veikkaa meriankeriasta ja Korkeasaari mureenaa. Ota tästä nyt selvää sitten... Olisi kiva saada tietää mikä tuo oikeasti oli.

Korjataanpa sen verran että Luonnontieteellinen museo kertoi otuksen olevan: "Kyseessä on jokin meriankeriaisiin (Congridae-heimo) kuuluva laji". Eikä siis Sealife.

[t.si]

Osaiskohan nuo paikalliset meribiologit tms. auttaa tunnistamisessa, varmasti, jos sellaisen jostakin laitoksesta tavottais.. Vaivaa, vaivaa .