itsella edelleen ensimmaista thaimaan reissua edetaan ja muutamia paivia ennen lahtoa kyselin rokotuksista taalla klupilla. otatin twinrixin lahtohetkilla 2005 joulukuussa ja ekan tehosteen taalla thaimaassa melkein puoli vuotta myohassa kesalla 2006. toista tehostetta en edelleenkaan viela ole ottanut, mutta sen verran saanut JO aikaiseksi etta se on tilattu ja ensi viikolla PITAISI ottaa. muistaakseni ohjelma oli etta eka tehoste kuukauden paasta ja toinen puolen vuoden paasta, eli myohassa ollaan ja kunnolla. pida rokotuksistasi huolta, ala ota esimerkkia!
tuolloin lahtohetkilla twinrixin yhteydessa suosittelivat myos rokotusta japanilaista aivokuumetta vastaan, mutta eipa ollut invabyssa (vammala) varastossa joten se jai ottamatta. tuolloin pelottelivat etta kolmasosa tartunnan saaneista kuolee, kolmasosalle jaa pysyvia vaurioita ja kolmas osa selviaa hengissa... tuskin luvut ihan paasta heitettyja olivat. vaikka tauti on suht harvinainen, suositellaan sita kuitenkin pitkamatkalaisille ja usein matkusteleville.
---
seuraavan patkan japanilaisesta aivokuumeesta loysin netista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aivotulehdus
Aivotulehdus (aivokuume, enkefaliitti) on aivojen tulehdus. Sen aiheuttaa useimmiten virus, mutta sen voi aiheuttaa myös bakteeri tai se voi olla jonkin muun sairauden, kuten vesikauhun, sikotaudin, herpes simplexin tai kupan komplikaatio. Aivotulehduksen oireita ovat kuume, päänsärky, oksentelu, kouristelu, alentunut tajuisuus ja valonarkuus. Joskus potilailla esiintyy myös muun muassa niskan jäykkyyttä, ataksiaa ja persoonallisuuden muutoksia.
Aivotulehdus johtaa joskus koomaan tai jopa kuolemaan. Se aiheuttaa joskus pysyviä keskushermostovaurioita, ja sairaus on mahdollinen kuurosokeuden syy. Meningoenkefaliitista voidaan puhua, jos myös aivokalvot ovat tulehdustilassa.
Aivotulehduksen aiheuttava virus on tarttuva. Sairauden akuutti vaihe kestää useimmiten enintään noin viikon, vaikka täysi toipuminen saattaa viedä huomattavasti kauemmin. Vakava aivokuume voi vaurioittaa keskushermostoa pysyvästikin.
Mikäli aivokuume oireilee hyvin lievästi, potilas saattaa selvitä kotihoidolla. Useimmat kuitenkin tarvitsevat sairaalahoitoa. Aivokuume voi olla tappava varsinkin pikkulapsilla ja vanhoilla ihmisillä.
Aivokuumeen ennuste vaihtelee. Herpesenkefaliittiin liittyy asykloviirihoidosta huolimatta 19–28 % kuolleisuus, ja hengissä selvinneistäkään suurin osa ei toivu sairaudesta täysin. Suomessa 70 % tervehtyy muiden virusten aiheuttamista aivokuumeista. Sairautta esiintyy kaiken ikäisillä, etupäässä kuitenkin lapsilla, ikääntyneillä ja heillä, joilla immuunijärjestelmä on jostain syystä heikennyt.
Enkefaliiteilla on lukuisia aiheuttajia, ja toisinaan sairaus jää etiologialtaan epäselväksi. Erään tutkimuksen mukaan vuosittain 1,5 sadastatuhannesta suomalaisesta sairastuu enkefaliittiin. Lapsilla sairauden uskotaan olevan yleisempi. Japanin aivotulehdus aiheuttaa vuosittain noin 15 000 kuolemaa. Sitä esiintyy Japanissa, Kiinassa, Koreassa, Taiwanissa, Kaakkois-Aasiassa ja Papua-Uudessa-Guineassa.
Japanin aivotulehdus eli Japanin enkefaliitti on flaviviruksen aiheuttama, hyttysten levittämä Kaukoidän aivokuume. Tautia esiintyy Aasiassa Intiasta itään 17. leveyspiirin pohjoispuolella sadeaikana (kesä-syyskuussa) ja 17. leveyspiirin eteläpuolella ympäri vuoden.
Vähemmän kuin yksi 250:stä tartunnan saaneesta saa oireisen neurologisen sairauden.
Niistä potilaista, joille kehittyy aivotulehdus, 30-40 prosenttia kuolee ja eloon jäävistä puolelle jää pysyviä neuropsykiatrisia oireita.
Tautia vastaan on kehitetty rokote. Rokote annetaan kolmen pistoksen sarjana päivinä 0-7-30 tai nopeutettuna 0-7-14 jolloin rokotteen teho tosin laskee. Viimeisen piston jälkeen tulisi odottaa 10 päivää ennen riskialuelle lähtöä. Rokotetta suositellaan niille, jotka aikovat oleskella yli kuukauden ajan taudin esiintymisaluilla epidemia-aikaan.
Tautia esiintyy harvoin turisteilla. On arvioitu, että taudin esiintymisalueella maaseudulla viikon oleskelevalla matkailijalla on 1:5000-1:20 000 todennäköisyys saada Japanin aivotulehdus.
Vuonna 2002 diagnostisoitiin ensimmäinen suomalaisen saama Japanin aivotulehdus.
---
ja samalta sivustolta tietoa hepatiitista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hepatiitti
Hepatiitti on maksan tulehdus. Sen oireita ovat mm. väsymys, nivelkipu, vatsakipu, oksentelu, ruokahaluttomuus, virtsan värin tummuus, kuume, hepatomegalia ja ihon keltaisuus. Jotkin hepatiitin krooniset muodot ovat usein oireettomia. Hepatiitin oireet vaihtelevat myös aiheuttajan mukaan.
Hepatiitin muodoista varsinkin B tarttuu herkästi seksuaalisessa kanssakäymisessä.
Hepatiitti voi olla joko akuutti tai krooninen.
Suurin osa akuuteista hepatiiteista johtuu viruksista:
* Hepatiitti A on yksi hepatiitin akuuteista muodoista. Sen aiheuttaa A-hepatiittivirus. Suomessa todetaan vuosittain noin sata uutta hepatiitti A-tapausta. A-hepatiittivirus leviää ulosteen mukana. Hepatiitti A:n ensimmäisiin oireisiin kuuluvat kuume ja nivelsärky. Myöhemmin sairastuneen iho kellastuu. Se johtuu siitä, että maksa ei voi poistaa verenkierrosta punasolujen hajoamisessa vapautuvaa bilirubiinia. Hepatiitti A johtaa harvoin kuolemaan ja paranee useimmiten itsestään. Se on vaarallinen lähinnä ihmisille, joilla on jo ennestään jokin maksasairaus. Vaikka muut hepatiitin akuutit muodot lisäävät riskiä sairastua maksasyöpään, hepatiitti A ei lisää. Hepatiitti A:han on rokotus, jonka vaikutus alkaa noin kahden viikon kuluttua ensimmäisen rokotuksen saamisesta.
* Hepatiitti B on jo huomattavasti hepatiitin A-muotoa vaarallisempi. Elimistöön päässyt B-hepatiittivirus voi aiheuttaa kroonisen maksasairauden ja pahimmassa tapauksessa kuoleman. Myös kirroosin ja maksasyövän riski moninkertaistuu. Sairaus on jopa 30 %:lla potilaista oireeton. Krooniseen B-hepatiittiin liittyy arviolta 15–25 % kuolleisuus. Sairastumisen keskeiset riskitekijät ovat suonensisäiset huumeet (yhteisneuloilla) ja suojaamaton seksi useiden kumppanien kanssa. Myös B-hepatiittia vastaan on rokote. Saatavilla on myös yhdistelmärokote, jolla saadaan suoja sekä A- että B-hepatiittia vastaan.
* Hepatiitti C leviää veren välityksellä. Sairaus on monesti oireeton ja voi muuttua krooniseksi. Sukupuoliyhdynnässä se on kuitenkin heikommin tarttuva kuin B-hepatiittivirus. Kroonisella potilaalla on satakertainen riski sairastua maksasyöpään, ja jo virus itsessään voi olla hengenvaarallinen.
* Hepatiitti D voi tarttua veren välityksellä, myös seksistä. Krooninen D-hepatiitti vaatii kehittyäkseen kuitenkin jo olemassa olevan B-hepatiittiviruksen. Suurin osa tapauksista todetaan narkomaaneilla.
* Hepatiitti E on vuonna 1955 löydetty akuutti tautimuoto. Sitä tavataan lähinnä tropiikin kehitysmaissa; huomattavia epidemioita on esiintynyt mm. Intiassa ja Sudanissa.
* Hepatiitti F on viruksen aiheuttama maksatulehdus, jonka olemassaolo on kiisteltyä. Sairautta on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa hyvin satunnaisesti, eikä sitä käytetä enää virallisessa diagnostiikassa.
* Hepatiitti G ja hepatiitti GB kuvattiin 1990-luvulla. Molempien taustalla on ilmeisesti sama virus.
Hepatiittia voivat aiheuttaa myös mm. etanoli, huumeet, hyvin harvinainen Wilsonin tauti ja autoimmuunisairaudet.
---
tuskinpa siita nyt ainakaan haittaa on etta pitaisi rokotuksistaan ja itsestaan huolta!

D-style...
21.12.05-06.12.07 / 14.12.07-19.03.09 / 09.04.-04.05.10 / 17.10.10-23.07.11 / 12.04.-09.05.13 / 06.03.-05.07.14 / 28.02.-25.03.16 / 28.09.-15.10.16