Olin 2004 käymässä Thaimaassa ja nykyisen vaimoni kanssa treffailemassa. Asuin A-one Inn guest housessa Siam Squaren lähellä, joka oli ihan siisti ja halpa paikka (viikko 450 bahtia). Guest housen etuoven kohdalla oli pari tuolia ja pöytä, jossa joskus istuskellessani luin kirjaa. Pöydän vieressä oli koirien juomakuppi. Enpäs silloin tiennytkään, että Aedes Egypti niminen hyttynen viihtyy urbaaneissa ympäristöissä ja etenkin seisovassa vedessä. Hyttynen laskee munansa sinne.
Illalla oli nilkat ja selkä hyttysen pistoksia täynnä. Aedes Egpyti kun pistelee vain nilkkoihin ja selkään. Ja tämän se tekee myös vaatteiden läpi, jos niitä ei suojaa spraylla. Tämä hyttyslajike tykkää erityisen paljon purra tummien ja mustien vaatteiden läpi. Yön aikana nousi korkea kuume ja seuraavana päivänä olikin jo kuume sekä ripuli. Päivän kuluttua kuume oli edelleen korkea ja rintakehään sekä reisiin alkoi ilmestyä punaisia pisteitä. Enpäs tiennyt sitä silloin, että Dengue -kuumeen kakkosversio on päällä (kolmosversioon kuolee parissa päivässä verenvuotoshokkiin ellei pääse dialyysihoitoon). Noh, maksahan siinä vain vuosi verta, josta johtui pahoinvointi sekä korkea kuume ja ruokahaluttomuus. Bumrungradin surkea Thaikkulääkäri vilkaisi taskulampulla nenään, löi vasaralla polveen ja määräsi antibiootteja.
Antibiootit eivät auttaneet pätkän vertaa, vaan ne tuli ripulina ulos ja kuume pysyi korkealla. Apteekeista löytyi pelkästään paracetamolilla vahvistettuja kipulääkkeitä. Näitä käytetään Suomessa lähinnä lasten kuumelääkkeisiin. Ibuprofenia sisältävää Buranaa onneksi löytyi muutama kappale matkalaukusta. Mutta eipä sekään paljoa auttanut. Korkean kuumeen ja päivien syömättömyyden lisäksi tuli uusi jännittävä piirre: etukroppani kaulasta napaan saakka oli jääkylmä. Eli ihan niin kylmä kuin kosketat talvella ikkunan pintaa. Punaiset veriset pisteet vain suurenivat ihollani ja tuohon aikoihin aloin vasta epäillä dengueta. Denguekuumeeseen ei ole rokotetta eikä lääkettä. Yleensä dengueta esiintyy vain sadekausien aikaan Thaikkujen mai pben rai-asenteen vuoksi. Mikäli seisovaa vettä ei pidettäisi vesitynnyreissä ynnä uima-altaissa ei denguekaan leviäisi niin pahasti. Tänä vuonna dengue-tapauksia esiintyi Thaikuissa maaliskuun mennessä yli 4300 tapausta, joista ainoastaan 6 kuoli. Eli ei paha kuolleisuus, mutta nyt tauti tuntuu piinaavan vuoden ympäri.
Suomessa menin trooppisten tautien erikoislääkärille, joka tietenkin ensimmäisenä epäili likaisen thaimaalaisen naisen tartuttaneen minuun jonkin sukupuolitaudin. HYKSin laboratoriotestien jälkeen tulos oli Dengue verenvuotokuume. Maksa-arvot olivat hillittömän korkealla, mutta ne tulivat sieltä kumminkin alas - eivät kumminkaan ihan normaalilukemille (nykyisin krapulat kestää pitempään). Mikäli dengueen sairastuu toisen kerran tulee se sitten geeniperimästä riippuen entistä rajumpana. Eli meikäläiselle olisi sitten shokkiterapiaa tarjolla. Vuosittain miljoonat ihmiset sairastuvat siihen ja skandinaaveistakin kuulemma tuhannet siitä mitään tietämättään. Denguen ensimmäinen versio on varsin harmiton kuume, minkä vuoksi ihmiset eivät siihen kiinnitä huomiota. Jos seuraavalla Thaimaan reissulla tämä Aedes Egypti-hyttynen puraisee uudestaan, on luvassa extremereissu. Erikoislääkäri tokaisikin, että denguen uudelleen saaminen on niin pieni mahdollisuus ettei sen vuoksi kannata Thaimaassa käyntiä rajoittaa. Hän muuttaisi sinne vaikka heti
2004 jälkeen on useamman kerran tullut vierailtua maassa, mutta hyttyskarkotteet olen ottanut vakavasti.
Tässä enemmän asiafaktaa aiheesta:
http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs117/en/