THAIMAA - aiheinen keskustelupalsta

THAI-klupi ry:n foorumi - kaikkien Thaimaan ystävien kohtaamispaikka.


Tänään on 13.12.2017 18:02

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 63 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3  Seuraava
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko: Traumaattinen kriisi
ViestiLähetetty: 30.12.2004 17:19 
Poissa
MDMC
Avatar

Liittynyt: 25.12.2003 15:34
Viestit: 1003
Paikkakunta: Pattaya
Kirjoitan tämän siksi, koska katastrofi psykologiaan työni vuoksi perehtyneenä tiedän, että tälläkin foorumilla on nk. katastrofin välillisiä uhreja.

Onnettomuuksien ja muiden voimakkaiden tapahtumien henkisiä seurauksia nimitetään traumaattiseksi kriisiksi. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan juuri tiedä, millaisia psyykkiset jälkireaktiot ovat ja miten niistä voidaan selviytyä.

Traumaattisen kriisin aiheuttamat henkiset seuraukset ovat alussa normaaleja reaktioita epänormaalissa tilanteessa.

Usein henkiset seuraukset eivät lievene ajan kuluessa, vaan kriisin käsittely jää polkemaan paikoilleen. Kriisipsykologiassa katsotaan että ihminen tarvii apua, jos voimakkaat henkiset seuraukset ovat kestäneet yli kuusi kuukautta.

En lähde tässä enempää luennoimaan, mutta traumaattisen kriisin toivottu lopputulos on , että traumaattisesta kokemuksesta tulee tietoinen ja levollinen osa omaa itseä. Tapahtumaa voi ajatella tai olla ajattelematta ja sen voi kohdata tuntematta voimakasta ahdistusta tai pelkoa.

Tavoitteena on siis, että kokemus ei ole torjuttu tai kielletty, vaan läpityöstetty.

PS. Mulle voi heittää myös YV:n jos jollain herää kysymyksiä katastrofin henkisistä seurauksista.

_________________
http://www.mdmc.org/


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 30.12.2004 17:25 
Poissa

Liittynyt: 29.12.2004 18:15
Viestit: 71
Edit> asia hoidettu


Viimeksi muokannut Opas päivämäärä 30.12.2004 20:32, muokattu yhteensä 1 kerran

Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 30.12.2004 17:38 
Poissa
Kiinatar
Avatar

Liittynyt: 19.8.2004 8:34
Viestit: 137
Paikkakunta: Kiina
Puhuin juuri aitini kanssa Suomeen ja kertoi, etta Niinistoa oli haastateltu ja han oli ollut edelleen poissa tolaltaan ja tarvitsisi varmaan itsekin kriisiapua. Luulen, etta enemman tai vahemman kohta puoli Suomea tarvitsee terapiaa, silla niin monilla on ollut tuttuja tuhoalueella. Vaikka parhaat tuttuni ovat pelastuneet, on tama ollut traumaattinen kokemus. Muistan kun Estoniaonnettomuudenkin jalkeen nain pitkaan painajaisia.

Meilla taalla Pekingissa tilanne varmaan selviaa vasta koulujen lomien paatyttya, silla kolmen viikon lasten lomien aikana monilla on kotimaan lisaksi tapana lahtea puhtaaseen ilman alaan nimenomaan Thaimaaseen. Meilla on monia ulkomaisia tuttuja, jotka olivat lahdossa eri puolille Etela-Aasiaa. Mm. lasteni opettajia.

Juuri kuulin yli 120 000 kuollutta!


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 30.12.2004 18:11 
Poissa
Pohjois-Thaimaan ajajat
Avatar

Liittynyt: 15.12.2003 11:22
Viestit: 32990
Paikkakunta: Naantali / Khon Kaen
Lainaa:
Kriisiavun tarjontaa lisätty eri puolilla maata
Julkaistu 30.12.2004 17:01

Aasian katastrofialueelta palanneille on lisätty kriisiapua eri puolilla maata.

Eri puolilla maata on lisätty valmiuksia tarjota psyykkistä kriisiapua Aasian katastrofialueelta palanneille ja heidän omaisilleen. Apua on tarjolla terveyskeskuksissa, mielenterveystoimistoissa ja mielenterveysseurojen kriisipuhelimissa.

Myös monet seurakunnat ovat valmiita tukemaan ahdistavia kokemuksiaan läpikäyviä ihmisiä. Suurimmissa kaupungeissa kuten Turussa toimii erityinen kriisiryhmä, joka päivystää puhelimessa ympäri vuorokauden. Myös yliopistolliset keskussairaalat ovat lisänneet valmiuksiaan tarjota välitöntä kriisiapua.

Turun lasten ja nuorten psykiatrin poliklinikka sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan poliklinikka ovat valmistautuneet erityisesti ottamaan vastaan lapsia ja nuoria, jotka ovat menettäneet huoltajansa. Tampereella vanhemmistaan erilleen joutuneita lapsia auttaa sosiaaliasema Paussi.

(MTV3-STT)

_________________
Kuvia Thaimaasta ja Pohjois-Thaimaan moottoripyöräretkiltä.
Lasse's Paradise
FACEBOOK ryhmiä --> Pohjois-Thaimaan ajajat, Khon Kaenin seudun Suomalaiset


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 30.12.2004 23:18 
Poissa

Liittynyt: 20.12.2003 16:30
Viestit: 105
Olen itse miettinyt viime päivinä omaa suhtautumistani tähän kriisiin. Olen nähnyt elämäni aika kuolleita ihmisiä ja se ei sinänsä minua hätkähdytä. Määrä tietysti on nyt aivan valtava. Kuolemaa nähdessäni siirrän ne tunteeni sivuun ja ajattelen asiaa ammatillisesti, ilman tunnelatausta. En herkistellyt Myyrmanninpamauksesta, en taannoisesta bussiturmasta, mutta nyt nousee kyynel silmään vähän väliä TV:tä katsoessa. Miksi ???
Jotenkin tuntuu saamarin epäreilulta tämä maailma. Ihmiset säästävät pienistä rahoistaan,unelmoivat, haaveilevat, laskevat päiviä jotta pääsevät sukulaisten kanssa kauas, lämpimään, upeaan , kauniiseen lomapaikkaan. Paikalliset ihmiset hankkineet elantoa järkkäämällä turisteille kenties hiukan erikoista joulujuhlaa +30 :een. Ja sitten muutama minuutti ja kaikki sileeksi.

Minun fiilis on viha tällä hetkellä. Kohdetta en tiedä. En ole uskovainen, joten en voi kohdistaa vihaani minkäänlaiseen jumalaan tai toisaaltaan en voi hakea lohtua sieltä myöskään. "Paska maailma" yksinkertaisesti sanottuna. Aivan henk.koht ajatellen, en pääse toteuttamaan ehken koskaan Malediivien snorklausmatkaa, joka ollut viime aikojen haave.

Tietääkseni minulle ketään läheistä ihmistä ei siellä ollut juuri nyt. En koe traumaattista kriisiä, mutta koen poikkeuksellisen voimakkaita tunteita asian suhteen. Enkä varmaan ole ainut.....
Laitan roposen jokaiseen SPR:n keräyslippaaseen jonka näen. Minä, joka en ole koskaan aiemmin uskonut, että ne tölkkirahat menisivät perille.


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 30.12.2004 23:49 
Poissa
MDMC
Avatar

Liittynyt: 25.12.2003 15:34
Viestit: 1003
Paikkakunta: Pattaya
Sanotaan, että ihmisiin on sisäänrakentuneena ns."haavoittumattomuuden illuusio"

Vaikka luemme lehdistä ja näemme televisiosta ihmisiä koskevia onnettomuuksia, kykenemme elämään normaalia ja turvallista elämää pelkäämättä jatkuvasti, että myös minulle tai läheisilleni voisi tapahtua jotain pahaa. Tapahtunut suurkatastrofi rikkoo "haavoittumattomuuden illuusion" Elämän keskeiset tukipilarit, uskomukset turvallisuudesta ja elämästä yleensä ja ihmisistä, sekä omista voimavaroista saattavat horjua tai murentua.
Traumaattinen tapahtuma rikkoo näin osan uskomusjärjestelmäämme. Ihmisen on koottava ikään kuin arvojärjestelmänsä uusiksi.

Ärtyneisyys ja viha ovat yksi monista jälkireaktioista. Itselläni on jotenkin epätoivoinen olo siitä, kun kukaan ei pystynyt mitenkään vaikuttamaan tapahtumien kulkuun.

_________________
http://www.mdmc.org/


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 31.12.2004 0:07 
Poissa
MDMC
Avatar

Liittynyt: 25.12.2003 15:34
Viestit: 1003
Paikkakunta: Pattaya
Mahdollisia reaktioita ensimmäisinä päivinä

Kaikki tuntuu aluksi epätodelliselta, painajaismaiselta. Sinun on vaikea ymmärtää tapahtunutta.

Saatat potea päänsärkyä, voida pahoin, palella, hikoilla tai tuntea lihassärkyä tai -jännitystä.

Olet aivan turta tai tunteesi purkautuvat voimakkaasti esimerkiksi itkuisuutena; voit tuntea syyllisyyttä, vihaa, pelkoa, surua tai helpotuksen tunnetta.

Sinun on vaikea nukahtaa tai unesi on katkonaista.

Tapahtuma pyörii jatkuvasti mielessäsi.

Pelkäät, että sama kauheus toistuu.

Koet, että sinun tarvitsee ymmärtää tapahtunut, esimerkiksi tietää syy tai löytää syyllinen.
-----------------------------------------------

Tuntemuksia lähiviikkoina

Olet levoton ja rauhaton.

Olet ärtyisä ja äkäinen; pinnasi on lyhyt ja voit menettää malttisi pienistäkin asioista.

Olet ahdistunut, masentunut tai apaattinen.

Pahoitat helposti mielesi ja saatat tulkita muita väärin.

Sinulla on muisti- ja keskittymisvaikeuksia.

On hyvä pitää mielessä että, toiset reagoivat samassakin tilanteessa voimakkaammin, toiset lievemmin.
-------------------------------------------------------

Näin voit itse auttaa itseäsi

Muista, että reaktiosi ovat tavallisia ja kuuluvat asiaan epätavallisessa tilanteessa. Pelottavat ja omituiseltakin tuntuvat tuntemukset kannattaa ilmaista.

Itkeminen helpottaa.

Järkytys muuttaa kehon vireystilaa, jonka seurauksena näläntunne saattaa hävitä. Muista siis syödä.

Liikunta tekee hyvää, koska se laukaisee jännitystä. Rivakka kävelylenkki joitain tunteja ennen nukkumaanmenoa voi auttaa nukahtamista.

Vältä liikaa alkoholia ja rauhoittavia aineita.

Puhu muille kokemuksestasi. Kerro mitä ajattelit ja tunsit kohdatessasi tapahtuman ja sen jälkeen. Puhumalla työstät ikävää kokemustasi.

Joskus on helpompi ilmaista tunteitaan tekemällä kuin puhumalla. Piirrä, maalaa, kirjoita, soita tai liiku.

Jos mahdollista, jatka työntekoa vanhoista rutiineista. Kerro järkyttävästä kokemuksestasi esimiehellesi ja työtovereillesi, jotta he ymmärtäisivät olosi.

Kuuntele, mitä läheisesi tuntevat ja ajattelevat. Tapahtuma on ehkä vaikuttanut myös heihin.

Nämä epätavallisten tilanteiden aiheuttamat tavalliset reaktiot lievittyvät ajan myötä. Reagoimalla ja käymällä tapahtumaa mielessäsi tai puhumalla siitä työstät omaa kokemustasi. Vähitellen toivut järkyttävästä kokemuksesta ja huomaat, että elämä jatkuu, joskin ehkä erilaisena kuin ennen tapahtunutta.

--------------------------------------------------------------

Anna tukea sitä tarvitsevalle

Anna apuasi arjen sujuvuuteen. Älä kuitenkaan tee kaikkea toisen puolesta.

Muista syöminen, nukkuminen ja liikkuminen.

Kuuntele toista, ole hänelle läsnä.

Älä täytä tilaa omilla kokemuksillasi, kun tuet toista.
---------------------------------------------------

Lapsi tarvitsee tukea
Myös lapsi reagoi järkyttäviin tapahtumiin. Lapsen ikä vaikuttaa reagointiin ja tapahtuman käsittelyyn. Lapset ovat riippuvaisia aikuisten kyvystä olla läsnä ja tukena sekä auttaa tiedon käsittelyssä.


Lapsi ei välttämättä osaa aikuisen tavoin pukea tuntemuksiaan sanoiksi. Esimerkiksi lapsen voimakas tarrautuminen vanhempiinsa voi olla lapsen tapa osoittaa pelkoa siitä, että vanhemmille voi tapahtua jotain ikävää.

Puhu lapsen kanssa tapahtuneesta. Olennaista on, että lapsi ymmärtää tapahtuman olevan totta ja että hänellä on käsitys tapahtuneesta, sen syistä ja seurauksista. Näin mieli- ja kauhukuville jää mahdollisimman vähän tilaa, mikä vuorostaan vähentää mahdollisia syyllisyydentunteita. Kaikkia ikäviä yksityiskohtia ei kuitenkaan tarvitse kertoa

Kuuntele keskeyttämättä, mitä lapsi sinulle kertoo ajatuksistaan ja tunteistaan. Korjaa vasta sen jälkeen lapsen mahdolliset väärinkäsitykset tapahtuneesta.

Jos lapsi ei löydä sanoja kuvaamaan tunteitaan, auta häntä löytämään ne.

Kohtaa kaikki lapsen kysymykset, vaikka kaikkiin ei löytyisikään vastausta.

Lapsen suru on pätkittäistä, ei jatkuvaa. Surun hetkiä tulee varsinkin hiljaisina hetkinä, esimerkiksi iltaisin.

Rohkaise lasta ilmaisemaan tunteitaan esimerkiksi leikkimällä tai piirtämällä.

Älä peitä liikaa omia tunteitasi.

Anna lapselle aikaa ymmärtää.

Tue lapsen turvallisuuden tunnetta ylläpitämällä arkirutiineja.

Kerro päivähoitopaikkaan tai opettajille, mitä on tapahtunut, jotta lapsen mahdolliset reaktiot ymmärretään ja kohdataan oikein.

Jos kriisi on kohdannut perhettä, vanhemmat eivät ehkä jaksa koko aikaa olla riittävästi lapsen tukena. Silloin lasta auttaa parhaiten, kun sopii jonkun lapselle turvallisen ja tutun aikuisen kanssa, että hän on läsnä ja tukena lapselle.
-------------------------------------------------------
Milloin tarvitset muiden apua?
Etsi muiden apua, jos vielä kuukauden kuluttua tapahtuneesta tunnet jotain seuraavista oireista:


Olet jatkuvasti ahdistunut, masentunut ja jännittynyt.

Jos unettomuus tai katkonainen uni on jatkuvaa.

Et pysty keskittymään.

Työntekosi ei suju, koulutyö ei suju.

Sinulla on fyysisiä oireita, joihin ei löydy syytä.

Sinulla ei ole ketään, jolle puhua.

Ihmissuhteesi kärsivät, eristäydyt.

Olet kadottanut elämänhalusi.

Käytät liikaa lääkkeitä tai alkoholia.

Sinulla on itsemurha-ajatuksia.

Yllä mainitut reaktiot ovat tavallisia reaktiota epätavalliseen tilanteeseen. Vaikka ne tuntuvat raskailta ja ylipääsemättömiltä, ne helpottavat ajan myötä. Jos ne eivät laannu kuukauden sisällä tai jos ne voimistuvat, on hyvä ottaa yhteyttä tahoihin, jotka voivat auttaa.

_________________
http://www.mdmc.org/


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko: Re: Traumaattinen kriisi
ViestiLähetetty: 31.12.2004 0:18 
Poissa
Mature Department Officer
Avatar

Liittynyt: 6.1.2004 16:35
Viestit: 2172
Sifu kirjoitti:
Kirjoitan tämän siksi, koska katastrofi psykologiaan työni vuoksi perehtyneenä tiedän, että tälläkin foorumilla on nk. katastrofin välillisiä uhreja.

Onnettomuuksien ja muiden voimakkaiden tapahtumien henkisiä seurauksia nimitetään traumaattiseksi kriisiksi. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan juuri tiedä, millaisia psyykkiset jälkireaktiot ovat ja miten niistä voidaan selviytyä.

Traumaattisen kriisin aiheuttamat henkiset seuraukset ovat alussa normaaleja reaktioita epänormaalissa tilanteessa.

Usein henkiset seuraukset eivät lievene ajan kuluessa, vaan kriisin käsittely jää polkemaan paikoilleen. Kriisipsykologiassa katsotaan että ihminen tarvii apua, jos voimakkaat henkiset seuraukset ovat kestäneet yli kuusi kuukautta.

En lähde tässä enempää luennoimaan, mutta traumaattisen kriisin toivottu lopputulos on , että traumaattisesta kokemuksesta tulee tietoinen ja levollinen osa omaa itseä. Tapahtumaa voi ajatella tai olla ajattelematta ja sen voi kohdata tuntematta voimakasta ahdistusta tai pelkoa.

Tavoitteena on siis, että kokemus ei ole torjuttu tai kielletty, vaan läpityöstetty.

PS. Mulle voi heittää myös YV:n jos jollain herää kysymyksiä katastrofin henkisistä seurauksista.





Vastaan siksi, että äskeisen vastineen kirjoittanut henkilö
tietää mistä puuhuu. Olen itse työskennellyt "kriisipesäkkeilllä"
ja tiedän mistä em. kirjoittaja kirjoittaa.

Hieno postaus palstalle, kiitos siitä!

Lisää vaan, niin autetaan kaikki!



t. K9


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 31.12.2004 0:20 
Poissa

Liittynyt: 31.12.2004 0:14
Viestit: 38
Itse en ole koskaan käynyt Thaimaassa mutta kirjauduin tänne sivuille koska tapahtumat koskettavat valtavasti. Täällä sentään on ihmisiä jotka TUNTEVAT. :( Kun olen joidenkin kanssa jutellut, he ovat sanoneet että ei heitä niin paljon kosketa. . . huhhuh! Minua koskettaa, minua järkyttää, ja suru on suuri. Suurinta osaa kyllä koskettaa ja syvältä.

Ollaan ystävien kanssa itketty ja puhuttu ja itketty ja puhuttu. Ei oikein ole sanoja tässä tilanteessa. On vaan suuri järkytys ja tuska kun ajattelee kaikkia niitä jotka menettivät rakkaansa tai/ja kotinsa ja KAIKEN. :cry: :cry: :cry:


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 31.12.2004 0:35 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 27.12.2004 20:14
Viestit: 14
Paikkakunta: hki
Mä en myöskään ole käynyt koskaan Thaimaassa, mutta kavereitani oli siellä useampi omatoimisella reppumatkalla niinkuin joka vuosi tähän aikaan. Heillä on kuitenkin kaikki hyvin ja jotkut heistä vastasivat tekstariin, että täältä ei voi lähteä nyt kun itse on kunnossa vaan halusivat jäädä auttamaan, kerran kykenevät siihen.
Mua henk.koht tää on järkyttänyt TODELLA suuresti, ensin tietysti huoli ystävistäni, mutta kun kuulin että heillä on kaiiki hyvin niin se ei poistanut surullista oloani muiden viellä siellä olevien, tulleiden, omaisiensa menettäneiden puolesta.
Syvä osanottoni turman uhrien omaisille.

Haetaan apua ja tukea toinen toisistamme!!!!


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 31.12.2004 0:54 
Poissa

Liittynyt: 27.9.2004 2:24
Viestit: 20
Paikkakunta: Espoo
Taa on varmasti tuhannes viesti minka kirjotan..mutta olo on vaan niin paha, ja tuntuu et taa ees jotenki helpottaa koska taalla on ihmisia jotka tuntee niin paljon samoin..en vaan tieda mika helpottais tata oloo, ei varmasti mikaan vahaan aikaan..niin kauheita juttuja lukee koko ajan ja niin jarkyttavia kuvia tulee vastaan..ja uskomattominta on se, etta joillekin ihmisille ne on ollu tosinta totta- siis ne kuvat ja jutut mitka on kun jostain pahimmista painajaisesta.
Tama painajainen vaan on totta..

:( :(

_________________
-You are never given a wish without being given the power to make it come true-


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 31.12.2004 1:01 
Poissa

Liittynyt: 31.12.2004 0:14
Viestit: 38
Tuntuu hyvältä että voi surra ja itkeä yhdessä. :cry:

En tiedä antaako kenellekään yhtään lohtua rukous. Tällaisen kuitenkin löysin erään seurakunnan nettisivuilta ja tähän on helppo yhtyä:



Rukous

Kuule hiljainen rukouksemme Intian valtameren rannikkovaltioita koetelleen onnettomuuden uhrien, loukkaantuneiden, kateissa olevien ja heidän omaistensa puolesta.

Jumala, taivaallinen Isä. Lohduta meitä, jotka nyt suremme. Vahvista meitä voimallasi ja tue Hengelläsi. Lähetä lohdutuksen enkeli vierellemme. Auta meitä jakamaan murheen ja kaipauksen tuska, tukemaan toisiamme ja näkemään surunkin keskellä huolenpitosi. Rohkaise meitä uskomaan siihen, että elämä ei pääty kuolemaan vaan jatkuu sinun luonasi ikuisessa valossa


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 31.12.2004 1:25 
Poissa
MDMC
Avatar

Liittynyt: 25.12.2003 15:34
Viestit: 1003
Paikkakunta: Pattaya
On erittäin hyvä, kun kirjoitatte tunteistanne foorumissa. Vaikka tuntuisi joskus siltä, että kukaan ei tavallaan vastaa kirjoituksiinne, niin tiedän että moni ihminen lukiessaan kirjoituksianne, kokee helpotusta siihen, etteivät he ole ainoita jotka tuntevat pahaa oloa.

_________________
http://www.mdmc.org/


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 31.12.2004 5:11 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 16.12.2003 9:54
Viestit: 2458
Paikkakunta: Rusko
Saavuin Phukettiin Phatong beachille 19.12.2004 ja lahdemme pois huomenna.

Onnettormuuden jalkeen olen miettinyt, kuka on taman onnettomuuden uhri. Olenko mina ? En ole menettanyt terveytta, enka mitaan esinetta.


Jo ennen tata onnettomuutta olen miettinyt 4 vuotta kestanytta elamaani thai-naisen ja pojan kanssa. Olen kokenut, etta se elama on ollut kuin Aku Ankassa Hannu Hanhen elama. Minulla on ollut pelkkaa hyvaa tuuria.
Onnettomuutta edeltavana iltana muutimme suunnnitelmaamme, emmeka mennetkaan seuraavana paivana Patongin uimarannalle, kuten oli ajateltu. Taas olin Hannu Hanhi, miksi.

Vaimoni nauraa tuossa vieressa muuta asiaa, kyyneleet kostuttavat silmani.


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 31.12.2004 6:34 
Poissa
Pohjois-Thaimaan ajajat
Avatar

Liittynyt: 15.12.2003 11:22
Viestit: 32990
Paikkakunta: Naantali / Khon Kaen
Lainaa:
Ulkomaat 30.12.2004 3:01:20

SPR: Lapsille puhuttava katastrofista avoimesti ja pelottelematta

Isosta tuhosta kuten Aasian katastrofista pitää kertoa lapsille, kun he siitä kysyvät. Näin opastaa Suomen Punainen Risti.

- Lapselle selitetään, mitä tapahtui. Eli Aasiassa oli iso maanjäristys meren pohjassa. Sitä seurasi hyökyaalto. Monia ihmisiä kuoli ja loukkaantui, ja asia on surullinen sekä vakava, sosiaalipsykologi Liisa Eränen SPR:n valmiusryhmästä neuvoo.

Asiasta on syytä puhua, vaikka onnettomuus ei koskisi perhettä tai tuttuja. Lapsi todennäköisesti näkee tai kuulee tuhosta esimerkiksi televisiosta tai päiväkodissa. Hän saattaa ahdistua, jos ei tiedä, mistä on kyse.

- Suomessa voimme onneksi kertoa, että täällä ei varmasti tapahdu tällaista onnettomuutta.

Sanat pitää asetella niin, ettei lapsia pelotella. Avoimesti puhumalla pyritään lisäämään turvallisuuden tunnetta. Lapsen ikä pitää huomioida sekä se, onko onnettomuus koskettanut läheisiä.

- Pienet lapset eivät tajua kuoleman lopullisuutta. Jos läheinen kuolee, olisi hyvä lukea pikkulapsen kanssa kuolemaa käsittelevää satukirjaa, Keränen kertoo.

Monissa leikeissä on näinä päivinä mukana maanjäristys tai hyökyaalto. Se on aivan normaalia.

- Lapset käsittelevät asioita leikkimällä ja piirtämällä. He eivät osaa käydä niitä läpi keskustelemalla ja miettimällä kuten aikuiset.

- Lapset ovat lyhytjänteisiä. Siksi he kysyvät jotain onnettomuudesta ja menevät sen jälkeen toisiin leikkeihin ja tulevat kohta kysymään jotain uutta. Lapselle on aivan turha ruveta pitämään esitelmää.

Onnettomuuksien satuttua lapset ovat usein peloissaan jonkin aikaa. He ovat huolissaan omien vanhempiensa turvallisuudesta. Tällöin he myös kaipaavat turvallisuutta ja läheisyyttä tavallista enemmän.


Lähde:
http://www.turunsanomat.fi

_________________
Kuvia Thaimaasta ja Pohjois-Thaimaan moottoripyöräretkiltä.
Lasse's Paradise
FACEBOOK ryhmiä --> Pohjois-Thaimaan ajajat, Khon Kaenin seudun Suomalaiset


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 31.12.2004 13:16 
Poissa
MDMC
Avatar

Liittynyt: 25.12.2003 15:34
Viestit: 1003
Paikkakunta: Pattaya
Kari69 kirjoitti:
Saavuin Phukettiin Phatong beachille 19.12.2004 ja lahdemme pois huomenna.

Onnettormuuden jalkeen olen miettinyt, kuka on taman onnettomuuden uhri. Olenko mina ? En ole menettanyt terveytta, enka mitaan esinetta.


Jo ennen tata onnettomuutta olen miettinyt 4 vuotta kestanytta elamaani thai-naisen ja pojan kanssa. Olen kokenut, etta se elama on ollut kuin Aku Ankassa Hannu Hanhen elama. Minulla on ollut pelkkaa hyvaa tuuria.
Onnettomuutta edeltavana iltana muutimme suunnnitelmaamme, emmeka mennetkaan seuraavana paivana Patongin uimarannalle, kuten oli ajateltu. Taas olin Hannu Hanhi, miksi.

Vaimoni nauraa tuossa vieressa muuta asiaa, kyyneleet kostuttavat silmani.


Tapahtunut katastrofi vaikuttaa suoraan tai välillisesti useiden ihmisten elämään. Itse onnettomuudessa mukana olleiden uhrien lisäksi tapahtuma koskettaa myös monia muita. Perheenjäsenet, ystävät, sukulaiset ja lähiyhteisö ovat välillisiä uhreja. He kokevat usein voimakkaasti onnettomuuden seuraukset.

Erittäin vahva psyykkinen lainalaisuus on, että me emme reagoi pelkästään siihen mitä todella tapahtui vaan myös siihen, mitä olisi voinut tapahtua.

Pitää silti muistaa, että kaikille uhreille ei tule niin voimakkaita henkisiä jälkireaktioita, joita voitaisiin kutsua traumaattiseksi kriisiksi.
Tähän vaikuttaa:
Henkilökohtaiset ominaisuudet ja elämän aikaisemmat kriisitilanteet.
Stressinsietokyky. Onko aikaisempia käsittelemättömiä Kriisejä/traumoja. Elämäntilanne tapahtuma-ajankohtana.

Erittäin tärkeää on ns. sosiaalinen turvaverkosto, eli hyvät perhesuhteet ja sukulais/ystäväsuhteet, joista löytyy apua ja huolenpitoa vaikeina aikoina.

Usein kuitenkaan uhri ei tiedosta ongelmia. Esimerkiksi lisääntynyt alkoholin kulutus ja hermostuneisuus katsotaan johtuvan siitä kun vaimosta on tullut niin ärsyttävä. Kuitenkin asiaa tarkemmin pohdittaessa syy löytyykin onnettomuudesta. Siksi katsonkin tärkeäksi, että keskustellaan perheissä mahdollisista jälkireaktioista, sekä tarkkailaan läheisen ihmisen toimintaa. Sillä mitä aiemmin pystytään puuttumaan oireisiin, pystytään vaikuttamaan ongelmien suuruuteen

_________________
http://www.mdmc.org/


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko: Juuri näin
ViestiLähetetty: 31.12.2004 15:28 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 1.12.2004 17:10
Viestit: 36
Paikkakunta: Vantaa
Sifu kirjoitti:
Sanotaan, että ihmisiin on sisäänrakentuneena ns."haavoittumattomuuden illuusio".


Itse olen nimittänyt tuota "kuplaksi", jonka sisällä ihmiset elävät turvallista elämää, kunnes se puhkeaa ja karu totuus saa ihmisen ajattelemaan syviä asioita, niitä perimmäisiä kysymyksiä. Kysymyksiä, joille ennen antoi olankohautuksen, mutta enää ei pääse karkuun. Se on kova paikka, varsinkaan silloin kun ei saa tyydyttäviä vastauksia.

_________________
Terveisin,
Zarniwoop


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
ViestiLähetetty: 31.12.2004 16:24 
Poissa
Päänyrveli
Avatar

Liittynyt: 16.12.2003 8:21
Viestit: 3551
Matkatoimistot varautuvat isoon terapeuttiseen apuun sekä matkustajille sekä omille henkilöilleen.

Aurinkomatkat: kaikki oppaat löytyneet.

Finnmatkat: yksi opas kateissa, kaksi loukkaantunut.


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 31.12.2004 17:28 
Poissa
Pohjois-Thaimaan ajajat
Avatar

Liittynyt: 15.12.2003 11:22
Viestit: 32990
Paikkakunta: Naantali / Khon Kaen
Lainaa:
Opetushallitus ohjeisti kriisikeskustelua kouluissa

Opetushallitus on antanut kuntien opetustoimelle ohjeita, miten Aasian maanjäristyskatastrofia tulisi käsitellä kouluissa. Moni kouluyhteisö joutuu kohtaamaan raskaan suruviestin, kun koulutyö alkaa vuodenvaihteen jälkeen.
Opetushallituksen aineisto julkistettiin perjantaina opetushallituksen internetsivuilla. Myös pääministeri Matti Vanhanen on vedonnut samasta asiasta koululaitokseen.

"Opetushallitus välittää Suomen kuntien opetustoimille, kouluille ja oppilaitoksille pyynnön antaa tilaa tapahtuneen ja siihen liittyvien tunteiden käsittelyyn", ohjeistus muistuttaa.

Perusopetusyksikön päällikkö, opetusneuvos Irmeli Halinen toteaa, että peruskoulut aloittavat työnsä eri tahtiin vuoden vaihduttua. Vaihtelut ovat nyt suuria. Osa kouluista aloittaa maanantaina, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kouluihin palataan vasta seuraavan viikon alussa.

Opetushallitus täydentää ohjeistusta kriisitilanteiden käsittelystä kouluyhteisössä vielä ensi viikon alussa, kun kriisiaiheisiin erikoistuneet toimihenkilöt palaavat lomalta. Lisänäkökulmia esitetään ilmeisesti esimerkiksi turvallisuusaiheista.

Halinen näkee kaksi eri lähestymistapaa: Koulut, joissa oppilaita tai oppilaiden läheisiä on menehtynyt, muodostavat oman ryhmänsä. Niissäkin kouluissa, joissa läheisiä ei ole menetetty, on hyvä keskustella, mitä oppilaat tästä asiasta tietävät ja ajattelevat. Keskustelu voidaan yhdistää uusien opetussuunnitelmien aihekokonaisuuksiin, jotka liittyvät ihmiseksi kasvamiseen ja turvallisuuteen.

Opetushallitus antoi kriisiohjeistuksen kouluille myös viime keväänä Konginkankaan liikenneonnettomuuden jälkeen. Aasian katastrofiin liittyvä pyyntö löytyy osoitteesta http://www.oph.fi.

STT



Lähde:
http://www.kaleva.fi

_________________
Kuvia Thaimaasta ja Pohjois-Thaimaan moottoripyöräretkiltä.
Lasse's Paradise
FACEBOOK ryhmiä --> Pohjois-Thaimaan ajajat, Khon Kaenin seudun Suomalaiset


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 31.12.2004 17:34 
Poissa

Liittynyt: 30.12.2004 0:54
Viestit: 10
Haluan vielä lisätä Sifun tekstiin sen (joka muuten on hienosti kirjoitettu!) että itse otin kohta 5 -vuotiaan lapseni mukaan keräämään katastrofi-rahastoon. Pyyntö tuli vilpittömästi omalta lapseltani, ja innokkaasti keräsi lippaaseen rahaa. Olemme itse olleet Khao Lakissa, Pakarangissa. Tämä paikka on ollut tärkeä lapsellemme ja olemme keskustelleet asiasta ja tästä kriisistä. Hajotimme jopa säästölippaan, että lapset sai laittaa omistaan rahaa keräykseen. Tämä siksi kun lapsemme kysyi, mitä lapsi voi tehdä näiden hyväksi. Vastasimme että keräyksellä voimme auttaa. Ja näin teimme. Itse koen saavani helpotusta kun teen jotain konkreettista asian hyväksi. Aluksi itkin vain, nyt alkaa olo hieman helpottaa. Mutta periaatteen vuoksi aion jättää uuden vuoden juhlinnat toiseen kertaan, koska mielestäni ei ole mitään juhlittavaa...muut tietysti voivat olla eri mieltä, mutta itse toimin näin. Eli ei raketteja, tavallista päivää vietetään.

Meillä jokaisella omat tapamme toimia ja reagoida, pitäkää niistä kiinni ja reagoikaa jotenkin. Jos pidämme tunteet omina tietoina siellä "kaapissa muiden luurankojen" kanssa, niin enemmin tai myöhemmin ne tulevat eteen...

Pitäkää siis malja aina puolillaan tyhjänä (tai täynnä) :wink:


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 31.12.2004 18:20 
Poissa
Pumpui
Avatar

Liittynyt: 10.2.2004 14:21
Viestit: 636
Paikkakunta: Vantaa/Soi?
Erittäin hienoa tekstiä "MERI"ltä ja yhdyn äskeiseen!!! ja ei muutakun parempaa ja turvallisempaa vuotta 2005 myös Thaimaan matkojen osalta :?

_________________
Kaikki tsäänssit on mahiksii...


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 1.1.2005 12:17 
Poissa

Liittynyt: 8.12.2004 15:52
Viestit: 2
Täällä on hienoja kirjoituksia. Kiitokset niistä.

- Juuri alueelta palanneena


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 1.1.2005 15:57 
Poissa
Pohjois-Thaimaan ajajat
Avatar

Liittynyt: 15.12.2003 11:22
Viestit: 32990
Paikkakunta: Naantali / Khon Kaen
Lainaa:
Lapsi tarvitsee tukea traumoissa
Julkaistu 01.01.2005, klo 11.06 (päivitetty 13.22)


Vanhempansa menettänyt lapsi tarvitsee turvakseen mahdollisimman tutun ja turvallisen aikuisen, sanoo lastenpsykiatrian ylilääkäri Kari Haukkamaa.


Keskeinen apu lapselle on, että tuttu aikuinen on lapsen lähellä, miellellään jatkuvasti, mutta ei tenttaa tapahtuneesta. Lapsen on syytä saada kertoa traumaattisista tapahtumista omassa tahdissaan.

Jokainen läheisensä menettänyt lapsi tarvitsee aikuisen apua käsitellessään asiaa, Haukkamaa painottaa. Hän vastaa lastenpsykiatriasta Lasten ja nuorten sairaalassa, jonne on tuotu Aasian hyökyaaltojen uhreja.

Lasten selviytymiskeinot voivat olla hyvinkin erilaisia, ja niitä tulee läheisten kunnioittaa. Lapset voivat esimerkiksi käyttäytyä kuin mitään ei olisi tapahtunut, koska lapsen mieli ei kestä tapahtuneen käsittelemistä kerralla, vaan asioita voi tulla esille pitkänkin ajan kuluttua paloittain.

Lapsen omaisetkin ovat lasta auttaessaan lujilla, koska hekin surevat. Usein aikuisetkin tarvitsevat tällaisessa tilanteessa tukea. Psykiatrian ammattilaiset auttavat lapsia, mutta he eivät korvaa läheistä aikuista.

Toipuminen voi viedä vuosia

Vanhempien menettäminen voi merkitä lapselle paljon myös
muita muutoksia. Elämä pitää rakentaa uudelleen ehkä uudessa
kotipaikassa, koulu ja kaverit vaihtuvat.

SPR:n valmiusryhmän sosiaalipsykologi Liisa Eränen muistuttaa, että lapsen toipuminen ei tapahdu viikoissa eikä kuukausissa, vaan yleensä vuosissa. Tutkimusten mukaan menetys voi näkyä lapsen koulumenestyksessä vielä parin vuoden kuluttuakin.

-Ymmärrystä ja tukea tarvitaan silloinkin, kun lapsi alkaa
reagoida voimakkaasti.

Lapsensa menettäminen on hirveä kokemus

Eräsen mukaan lapsensa hyökyaaltojen takia menettäneet vanhemmat voivat tuntea voimakkaita syyllisyydentunteita, koska ovat itse elossa.

Eränen toteaa, että tilanne on ollut niin mahdoton ja ylivoimainen, että vanhemmat eivät ole pystyneet pelastamaan lapsiaan, vaikka ovat varmasti yrittäneet parhaansa.

Koko elämä muuttuu, kun lapsiperheen elämää elänyt ihminen joutuu opettelemaan aivan toisenlaista elämää. Toipuminen tapahtuu hiljalleen.

Eränen kehottaa antamaan tukea läheisensä menettäneille. Tuki voi olla esimerkiksi käytännön apua, ruoan viemistä ja toisesta huolehtimista.

- Usein ihmisillä on pelko, ettei osaa sanoa mitään eikä
lohduttaa. Tärkeämpää on olla paikalla ja valmiina tukemaan ja
kuuntelemaan, Eränen sanoo.

STT








Lähde:
http://www.yle.fi

_________________
Kuvia Thaimaasta ja Pohjois-Thaimaan moottoripyöräretkiltä.
Lasse's Paradise
FACEBOOK ryhmiä --> Pohjois-Thaimaan ajajat, Khon Kaenin seudun Suomalaiset


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 1.1.2005 20:04 
Poissa
Pohjois-Thaimaan ajajat
Avatar

Liittynyt: 15.12.2003 11:22
Viestit: 32990
Paikkakunta: Naantali / Khon Kaen
Lainaa:
Vierailu läheisien viimeisillä olinpaikoilla tuo monille lohtua
(01.01. 17:53)

Pidän vasemmalla kädelläni hengityssuojainta nenäni ja suuni päällä. Katson tyrmistyneenä sitä uhrimäärää, jonka luonnonvoimat pystyvät saamaan aikaiseksi yhden aamupäivän kuluessa. Paikalliset viranomaiset ovat tehneet suuren työn keräämällä hyökyaalloissa kuolleet Khao Lakin buddhalaistemppelien pihamaille.

– Ota tätä tiikerisalvaa ja sivele sitä ylähuuleen. Se helpottaa hengittämistä, sanoo vieressäni seisova norjalaistoimittaja.

Ystävällinen norjalainen kiirehtii ottamaan haastattelua maanmiehiltään, jotka ovat tulleet tunnistamaan auringon paahteessa makaavia ruumiita. Tunnistusryhmän patologi syö pikalounasta kaiken kamaluuden keskellä. Muut keskustelevat kiihkeään sävyyn alkavasta työstä. Vain yksi heistä istuu hiljaa tarvikelaatikon päällä. Voimattomuus ja epäusko kuvaavat parhaiten miehen ilmettä.

– Tragedian laajuutta on mahdotonta ymmärtää. Uhreja on niin paljon, että tunnistusnäytteiden ottaminen kestää kauan. Thaimaalaiset kilpailevat kuumuuden kanssa pakkaamalla kuolleita jäihin ja ruiskuttamalla niiden päälle desinfiointiainetta, kertoo Oslosta kotoisin oleva hammaslääkäri Tore Solheim.


Kriisikeskuksilla vastuu tiedonkeruusta


Kävelen kauemmas näytteenottopaikasta. Näen kaksi avustustyöntekijää, joilla on päällään Ruotsin lipuin varustetut t-paidat. Päätän kysyä heidän tehtäväänsä Khao Lakin temppelialueella.

– Kadonneiden etsimisessä on siirrytty uuteen vaiheeseen, kun suurin osa hengissä selvinneistä on joutunut lähtemään maasta. Nyt sukulaiset ja ystävät ovat saapuneet Thaimaahan suurissa ryhmissä selvittämään läheisten kohtaloita, kertoo Ruotsin kirkon pastori Marke-Louise Nilsson.

– Yritän ohjata näitä ryhmiä Phuketin kriisikeskuksiin, joissa kerätään ja päivitetään tietoa kadonneista. Tämän päivän näkymät vain järkyttävät ihmisiä suotta. Ruumiit ovat siinä tilassa, ettei niitä tunnista ulkonäöltä.

Olen Nilssonin kanssa yhtä mieltä: Sadat ja taas sadat luonnottomiin asentoihin jäykistyneet lapset, naiset ja miehet tuovat kuoleman läsnäolon ihmisen lähelle liian kammottavalla tavalla.


Ruotsalaismies selvisi Khao Lakin tuhosta


Valokuvaaja Jussi Nukari ja minä päätämme lähteä autokyydillä takaisin kohti Phuketia. Matkan varrella pysähdymme ottamaan kuvia armeijan sukeltajista, jotka naaraavat valtatien vieressä olevaa pientä sisäjärveä. Hyökyaalto on jäljistä päätellen vyörynyt käsittämättömällä voimalla sekä rannan, valtatien että järven yli.

– Täällä on jonkun lentoliput, sanoo Nukari ja kuvaa maassa lojuvaa tavararöykkiötä.

Katson lippuja läheltä. Ne kuuluvat ruotsalaiselle miehelle. Kasassa on myös hänen päiväkirjansa. Otamme tavarat mukaamme ja pyydämme kuljettajaa viemään meidät Phuketin kaupungin kriisikeskukseen.

Keskuksessa selviää, että ruotsalaismies onkin toimitettu Takuapan sairaalaan. Puhelimessa sairaala-avustaja kertoo iloisen uutisen. Mies on loukkaantunut, mutta elossa. Hänet on siirretty Bangkokiin odottamaan kotilentoa.


Perheen yhteinen surutyö on tärkeää


Pitkän päivän päätteeksi tutustumme hotellimme ulko-ovella hollantilaiseen nuoreen mieheen.

– Isä, äiti, sisko ja hänen miehensä jäivät hyökyaallon alle. Isä ja sisko saivat vammoja ja joutuivat eri sairaaloihin. Siskon mies, joka ei saanut rytäkässä naarmuakaan, löysi heidät Phuketista.

– Äidin kohtalosta ei ole mitään tietoa, kertoo Jeff Ekkelkamp.

Hän ei usko äitinsä enää olevan elossa. Hän ei edes usko löytävänsä äidin ruumista, mutta se ei ole matkan tarkoituskaan.

– Tulin Phuketiin, koska muuten en tietäisi mitään katastrofin ilmapiiristä. Haluan tehdä surutyön edes suurin piirtein samalla tasolla kuin isä ja sisko, sanoo Ekkelkamp, joka aikoo hakea Patong Beachin hiekkaa kotiinsa äidin muistoksi.

STT

_________________
Kuvia Thaimaasta ja Pohjois-Thaimaan moottoripyöräretkiltä.
Lasse's Paradise
FACEBOOK ryhmiä --> Pohjois-Thaimaan ajajat, Khon Kaenin seudun Suomalaiset


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 1.1.2005 21:33 
Poissa

Liittynyt: 31.12.2004 0:14
Viestit: 38
:cry: Kuten syvästi murheellinen piispa Eero Huovinen sanoi äskeisessä tv- haastattelussa:


" rukous jää huulille, mutta sydämet huutavat"


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 63 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3  Seuraava

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 22 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com